Hyvä tiimi ei synny samanlaisuudesta – mitä yritykset voivat oppia urheilujoukkueiden dynamiikasta?

Urheilussa puhutaan paljon joukkuehengestä, rooleista ja yhteisestä tavoitteesta. Harva kuitenkaan ajattelee, että samat lainalaisuudet näkyvät lähes jokaisessa yrityksen tiimissä, jolloin tyymidynamiikka ja sen kehittäminen tulee esiin.

Hyvä joukkue ei synny vain siitä, että mukana on lahjakkaita yksilöitä. Sama pätee työelämään. Tiimi ei ole automaattisesti toimiva siksi, että sen jäsenet ovat osaavia, kokeneita tai motivoituneita. Todellinen suorituskyky syntyy vasta siitä, miten erilaiset ihmiset osaavat toimia yhdessä.

Yrityksen tiimissä, aivan kuten urheilujoukkueessa, onnistuminen rakentuu monesta tekijästä: luottamuksesta, vuorovaikutuksesta, selkeistä pelisäännöistä, yhteisestä suunnasta ja siitä, miten hyvin erilaisia vahvuuksia osataan hyödyntää.

Usein tiimin ongelmat eivät johdu osaamisen puutteesta. Ne johtuvat siitä, että ihmiset tulkitsevat toistensa toimintatapoja väärin.

Yksi pitää suoraviivaista etenemistä tehokkuutena. Toinen kokee saman tyylin liian kovana tai hätäisenä. Yksi arvostaa suunnitelmallisuutta ja selkeitä rakenteita. Toinen kokee ne turhana hidasteluna. Yksi haluaa varmistaa hyvän ilmapiirin ennen vaikeiden asioiden käsittelyä. Toinen haluaisi mennä heti suoraan asiaan.

Näissä tilanteissa ei yleensä ole kyse siitä, että joku olisi hankala, välinpitämätön tai vääränlainen. Kyse on usein luontaisista toimintatavoista.

Kun näitä eroja ei ymmärretä, tiimin energiaa kuluu turhaan kitkaan. Kun ne tunnistetaan ja johdetaan hyvin, samoista eroista voi tulla tiimin suurin vahvuus.

Urheilujoukkueessa jokaisella ei ole sama tehtävä – eikä yritystiimissäkään pitäisi olla

Urheilujoukkueessa on selvää, että kaikki eivät voi pelata samaa paikkaa tai heillä on sama rooli. Tarvitaan erilaisia vahvuuksia, erilaisia näkökulmia ja erilaisia tapoja reagoida tilanteisiin.

Yrityksissä tämä unohtuu helposti.

Tiimeiltä odotetaan usein yhteistä toimintatapaa, yhteistä rytmiä ja yhteistä ajattelumallia. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että osa tiimin vahvuuksista jää käyttämättä. Ihmiset yrittävät sopeutua yhteen malliin sen sijaan, että tiimi oppisi hyödyntämään erilaisuutta tietoisesti.

Toimivassa tiimissä ei yritetä tehdä kaikista samanlaisia. Sen sijaan pyritään ymmärtämään, mitä kukin tuo yhteiseen tekemiseen.

Joku pitää katseen tavoitteessa.
Joku rakentaa järjestystä ja jatkuvuutta.
Joku vahvistaa ilmapiiriä ja yhteyttä ihmisten välillä.
Joku tuo uusia ideoita ja haastaa totuttuja toimintatapoja.

Kun nämä näkökulmat ovat tasapainossa, tiimissä on sekä suunta, rakenne, luottamus että uudistumiskyky.

Tavoitteellinen tekijä pitää katseen olennaisessa

Jokaisessa toimivassa tiimissä tarvitaan ihmisiä, jotka katsovat rohkeasti kohti tavoitetta. He kysyvät, mikä on olennaista, missä olemme nyt ja mitä pitää parantaa.

Tämä on yritykselle arvokas vahvuus. Ilman tavoitteellisuutta tiimi voi ajautua tekemään paljon, mutta saavuttamaan vähän. Tavoitteellinen ihminen auttaa pitämään fokuksen tuloksissa, prioriteeteissa ja päätöksissä.

Haaste syntyy silloin, jos suoraviivaisuus alkaa näyttäytyä muille liian kovana, kriittisenä tai kärsimättömänä. Se, mikä yhdelle on tehokasta etenemistä, voi toiselle tuntua siltä, ettei ihmisiä kuunnella riittävästi.

Esihenkilön tehtävä ei ole vaimentaa tavoitteellisuutta, vaan auttaa suuntaamaan se rakentavasti. Hyvä kysymys on: miten pidämme vaatimustason korkealla ilman, että vuorovaikutus muuttuu kuluttavaksi?

Rakenteen rakentaja tuo tiimiin vakautta

Toinen tärkeä vahvuus tiimissä on kyky luoda selkeyttä, rytmiä ja jatkuvuutta. Tällaiset ihmiset arvostavat sovittuja toimintatapoja, valmistautumista ja sitä, että asiat tehdään kunnolla.

Yrityksen arjessa tämä näkyy usein luotettavuutena. Palaverit valmistellaan, sovituista asioista pidetään kiinni, prosessit toimivat ja tekemisessä on laatua. Tiimi ei elä pelkästään hetkessä, vaan pystyy rakentamaan kestävää toimintaa.

Haaste syntyy silloin, jos toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Joskus liika kiinnittyminen tuttuun tapaan voi hidastaa päätöksiä tai tehdä muutoksista raskaampia kuin niiden tarvitsisi olla.

Esihenkilön näkökulmasta tärkeää on hyödyntää rakenteellista vahvuutta ilman, että tiimi lukittuu liikaa vanhoihin malleihin. Hyvä rakenne ei tarkoita jäykkyyttä. Parhaimmillaan se vapauttaa energiaa olennaiseen, koska perusasiat toimivat.

Ilmapiirin vahvistaja rakentaa luottamusta

Tiimin suorituskyky ei ole vain prosesseja, tavoitteita ja mittareita. Se on myös sitä, uskaltavatko ihmiset puhua, kysyä, ehdottaa, epäonnistua ja antaa palautetta.

Siksi tiimeissä tarvitaan ihmisiä, jotka huomaavat ilmapiirin muutokset ja pitävät huolta vuorovaikutuksesta. He aistivat herkästi, jos joku jää ulkopuolelle, jos tunnelma kiristyy tai jos jokin asia jää sanomatta.

Tämä on yrityksille usein aliarvostettu vahvuus. Hyvä ilmapiiri ei ole pehmeä lisä asiajohtamisen päälle. Se on edellytys sille, että tieto kulkee, ongelmat tulevat esiin ajoissa ja ihmiset sitoutuvat yhteiseen tekemiseen.

Haaste syntyy silloin, jos hyvän ilmapiirin säilyttämisestä tulee tärkeämpää kuin vaikeiden asioiden käsittelystä. Tiimi voi alkaa vältellä suoraa palautetta, päätöksiä tai konflikteja, koska ne tuntuvat epämukavilta.

Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että turvallisuus ja vaatimustaso kulkevat rinnakkain. Hyvä tiimi ei ole sellainen, jossa kaikki on aina mukavaa. Hyvä tiimi on sellainen, jossa vaikeistakin asioista voidaan puhua rakentavasti.

Uudistaja haastaa totuttuja tapoja

Jokainen tiimi tarvitsee myös ihmisiä, jotka kysyvät: voisiko tämän tehdä toisin?

He tuovat energiaa, uusia näkökulmia ja kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät rutiineja. He voivat haastaa totuttuja toimintatapoja ja auttaa tiimiä uudistumaan.

Yritykselle tämä on tärkeää erityisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Jos tiimi toimii liian pitkään samalla tavalla, se voi menettää ketteryytensä. Uudistava ajattelu auttaa löytämään uusia ratkaisuja, kehittämään toimintaa ja välttämään liiallista kaavamaisuutta.

Haaste syntyy silloin, jos ideointi hajottaa fokusta tai jatkuva kyseenalaistaminen alkaa kuormittaa muita. Kaikkia ideoita ei voi toteuttaa heti, eikä jokainen toimintatapa tarvitse jatkuvaa remonttia.

Esihenkilön tehtävä on antaa tilaa uusille ajatuksille, mutta pitää kokonaisuus selkeänä. Uudistuminen tarvitsee vapautta, mutta myös suuntaa.

Tiimidynamiikka ratkaisee, muuttuuko erilaisuus voimavaraksi vai kitkaksi

Tiimin toimivuus syntyy siitä, miten erilaiset vahvuudet saadaan täydentämään toisiaan.

Tavoitteellinen tekijä auttaa kysymään, mitä pitää saavuttaa.
Rakenteen rakentaja auttaa määrittelemään, miten etenemme.
Ilmapiirin vahvistaja varmistaa, että ihmiset pysyvät mukana ja uskaltavat osallistua.
Uudistaja muistuttaa, että kehitys vaatii myös rohkeutta kokeilla uutta.

Kun nämä näkökulmat ovat mukana, tiimi toimii monipuolisemmin. Sillä on tavoite, rakenne, luottamus ja kyky uudistua.

Jos jokin näkökulma korostuu liikaa, syntyy helposti vinouma.

Pelkkä tavoitteellisuus voi muuttua kovuudeksi.
Pelkkä rakenne voi muuttua jäykkyydeksi.
Pelkkä ilmapiirin vaaliminen voi johtaa vaikeiden asioiden välttelyyn.
Pelkkä ideointi voi hajottaa suunnan.

Esihenkilön ja tiiminvetäjän tärkeä tehtävä on tunnistaa nämä dynamiikat ajoissa. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksilöiden ominaisuuksina tai asenneongelmina. Usein riittää, että tiimi oppii ymmärtämään, miksi ihmiset reagoivat eri tavoin ja miten näitä eroja voidaan johtaa paremmin.

Käytännön esimerkki yritystiimin arjesta

Kuvitellaan tavallinen tiimipalaveri.

Uusi projekti on alkamassa. Osa tiimistä haluaa nopeasti päästä liikkeelle ja tehdä ensimmäiset päätökset. Osa haluaa vielä tarkentaa tavoitteita, vastuita ja aikataulua. Yksi henkilö nostaa esiin riskin, että ihmiset kuormittuvat liikaa. Toinen ehdottaa heti aivan uutta toteutustapaa.

Tilanne voidaan tulkita monella tavalla.

Nopeasti etenevä voi ajatella, että muut hidastavat turhaan.
Rakennetta kaipaava voi kokea, että tekeminen on epäselvää.
Ilmapiiriä aistiva voi huomata, että osa tiimistä ei uskalla sanoa epävarmuuttaan ääneen.
Uudistava henkilö voi turhautua siihen, että keskustelu jumittuu vanhoihin malleihin.

Heikko ratkaisu olisi tulkita tilanne henkilökemiaongelmaksi.

Toimivampi ratkaisu on sanoittaa tiimille, mitä tapahtuu:

“Meillä on tässä monta tärkeää tarvetta samaan aikaan. Tarvitsemme etenemistä, selkeyttä, ihmisten kuormituksen huomioimista ja tilaa uusille ratkaisuille. Sovitaan ensin tavoite ja vastuut, otetaan yksi uusi idea jatkotyöstöön ja päätetään, milloin palaamme riskeihin tarkemmin.”

Tällainen johtaminen tekee erilaisuudesta näkyvää ja hyödyllistä. Se auttaa tiimiä huomaamaan, että eri näkökulmat eivät ole toistensa vastakohtia. Ne ovat osa parempaa kokonaisuutta.

Yhteiset pelisäännöt tekevät erilaisuudesta hallittavaa

Tiimin toimivuus ei synny vain siitä, että ihmiset tunnistavat omat vahvuutensa. Tarvitaan myös yhteiset pelisäännöt.

Hyvät pelisäännöt eivät ole arvojulisteita seinällä. Niiden pitää näkyä palavereissa, palautteessa, päätöksenteossa ja vaikeiden asioiden käsittelyssä.

Toimivia periaatteita voivat olla esimerkiksi:

• Puhumme asioista suoraan, mutta kunnioittavasti.
• Annamme palautetta tekemisestä, emme ihmisestä.
• Teemme päätökset riittävän tiedon perusteella, emme täydellisen varmuuden odottelulla.
• Kuuntelemme myös niitä, jotka eivät puhu ensimmäisenä.
• Näemme erilaiset toimintatavat vahvuutena, emme ongelmana.
• Pidämme sovituista asioista kiinni, mutta osaamme muuttaa suuntaa, kun tilanne sitä vaatii.

Erityisesti paineen alla yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Kun kiire, muutos tai epävarmuus kasvaa, ihmiset palaavat helposti omaan luontaiseen tapaansa toimia. Yksi alkaa puskea eteenpäin, toinen varmistaa yksityiskohtia, kolmas huolehtii ilmapiiristä ja neljäs ehdottaa uutta suuntaa.

Ilman yhteistä ymmärrystä tämä voi näyttää sekavalta. Hyvin johdettuna se voi olla juuri se monipuolisuus, jota tiimi tarvitsee.

Mitä HR, tiiminvetäjät ja esihenkilöt voivat tehdä?

Tiimien kehittämisessä puhutaan usein rakenteista, tavoitteista ja prosesseista. Ne ovat tärkeitä. Mutta niiden rinnalla tarvitaan ymmärrystä ihmisistä ja heidän luontaisista toimintatavoistaan.

Hyviä kysymyksiä tiimin kehittämiseen ovat esimerkiksi:

• Ymmärrämmekö, millaisia erilaisia toimintatyylejä tiimissämme on?
• Hyödynnämmekö näitä eroja vai aiheuttavatko ne kitkaa?
• Kuuluuko tiimissä vain tietynlaisten ihmisten ääni?
• Onko tiimimme sekä turvallinen että tavoitteellinen?
• Osaammeko käsitellä erimielisyyksiä rakentavasti?
• Tukevatko yhteiset pelisääntömme oikeasti arjen toimintaa?
• Miten esihenkilö voi johtaa erilaisia ihmisiä yksilöllisemmin?

Kun näihin kysymyksiin pysähdytään, tiimin kehittäminen muuttuu konkreettisemmaksi. Kyse ei ole vain yleisestä “paremmasta yhteistyöstä”, vaan siitä, miten erilaiset ihmiset saadaan toimimaan paremmin yhteisen tavoitteen eteen.

TAZ auttaa tekemään tiimin dynamiikan näkyväksi

Wellbeing Factoryn TAZ! Thinking and Action Zone-ajattelu tarjoaa käytännöllisen tavan tarkastella luontaisia toimintatyylejä työelämässä. Sen avulla voidaan tunnistaa, miten erilaiset ihmiset lähestyvät tavoitteita, rakennetta, vuorovaikutusta ja uudistumista.

TAZ ei ole tarkoitettu lokeroimaan ihmisiä. Sen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset toimivat eri tavoin ja miten nämä erot voidaan kääntää paremmaksi yhteistyöksi.

Kun tiimi ymmärtää omia toimintatyylejään paremmin, moni asia helpottuu:

• vuorovaikutus selkeytyy
• väärinymmärrykset vähenevät
• palautteen antaminen helpottuu
• erilaiset vahvuudet saadaan paremmin käyttöön
• esihenkilö pystyy johtamaan yksilöllisemmin
• tiimi pystyy toimimaan paremmin myös paineen alla

Yrityksen tiimi on monella tavalla kuin urheilujoukkue. Osaaminen on tärkeää, mutta yksin se ei riitä. Ratkaisevaa on, miten ihmiset pelaavat yhteen.

Jos haluat ymmärtää oman tiimisi dynamiikkaa paremmin ja hyödyntää erilaisia toimintatyylejä arjen johtamisessa, Wellbeing Factory auttaa tekemään tiimin vahvuudet, jännitteet ja yhteistyön mahdollisuudet näkyväksi.

Ota yhteyttä, niin katsotaan, miten TAZ voisi auttaa teidän tiimiänne toimimaan paremmin yhdessä.