Työhyvinvointi ei muutu pelkällä tiedolla
Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille, joka on 4–5 tapaamisen henkilökohtainen valmennusprosessi ja joka auttaa osallistujia tunnistamaan oman tilanteensa, tekemään realistisen muutoksen sekä viemään sen osaksi arkea.
Yksittäinen hyvinvointipäivä voi herättää ajatuksia ja lisätä tietoa. Arkeen palaamisen jälkeen vanhat toimintatavat kuitenkin helposti jatkuvat.
Useimmiten ongelmana ei ole se, etteivätkö ihmiset tietäisi unen, palautumisen, liikunnan tai ravitsemuksen merkitystä. Vaikeampaa on löytää muutos, joka sopii omaan työtilanteeseen, voimavaroihin ja elämäntilanteeseen – ja jatkaa sitä myös kiireisten viikkojen aikana.
Henkilöstön työhyvinvoinnin muutosohjelmassa osallistuja ei saa uutta listaa asioista, joita hänen pitäisi tehdä. Hän saa henkilökohtaista tukea siihen, että löytää oman tilanteensa kannalta olennaisen muutoksen ja pystyy kokeilemaan sitä käytännössä.
Samalla organisaatio saa anonymisoitua ryhmätason tietoa siitä, millaiset työn käytännöt tukevat henkilöstön hyvinvointia ja missä tarvitaan esihenkilön tai organisaation toimia.
Mitä ohjelmalla ratkaistaan?
Organisaatioissa voidaan tarjota henkilöstölle liikuntaetuja, hyvinvointiluentoja, työpajoja ja erilaisia digitaalisia palveluja. Ne voivat olla hyödyllisiä, mutta eivät aina tavoita niitä työntekijöitä, jotka tarvitsevat eniten tukea.
Tieto ei myöskään yksin muuta toimintaa.
Muutoksen esteenä voi olla esimerkiksi:
- kiireinen tai vaihteleva työ
- vuorotyö ja epäsäännöllinen palautuminen
- jatkuvat keskeytykset
- epäselvät tavoitteet tai prioriteetit
- työn ja muun elämän yhteensovittaminen
- vähäiset vaikutusmahdollisuudet
- liian suuri tai epäselvästi rajattu työmäärä
- kokemus siitä, ettei tiedä, mistä kannattaisi aloittaa.
Siksi ohjelmassa ei aseteta kaikille samaa hyvinvointitavoitetta. Jokainen osallistuja etsii itselleen merkityksellisen ja nykyiseen tilanteeseensa realistisen muutoksen.
Henkilöstön työhyvinvoinnin muutosohjelma auttaa osallistujia viemään omaan arkeen sopivia muutoksia käytäntöön ja tekee vaikutukset näkyviksi organisaatiolle.
Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -ohjelma yhdistää kaksi näkökulmaa
1. Mitä osallistuja voi itse muuttaa?
Osallistuja voi esimerkiksi harjoitella palautumista työpäivän aikana, rajata työtä selkeämmin, vahvistaa unirytmiään, lisätä arkeen sopivaa liikettä tai rakentaa säännöllisempää ruokailurytmiä.
2. Mitä työpaikalla pitää muuttaa?
Kaikkia hyvinvoinnin haasteita ei voida ratkaista yksilön omilla valinnoilla.
Jos yhteisissä havainnoissa korostuvat esimerkiksi jatkuvat keskeytykset, epäselvät vastuut, kohtuuttomat työmäärät, heikko tiedonkulku tai palautumista vaikeuttavat työjärjestelyt, ne nostetaan anonymisoidusti organisaation käsiteltäviksi.
Tavoitteena ei ole opettaa henkilöstöä vain kestämään kuormittavaa työtä paremmin. Tavoitteena on tunnistaa myös kuormituksen lähteitä ja auttaa organisaatiota vaikuttamaan niihin.
Näin ohjelma etenee
Ohjelma sisältää tavallisesti 4–5 tapaamista. Kokonaisuus toteutetaan yleensä noin 2–4 kuukauden aikana, jotta osallistujilla on aikaa kokeilla muutoksia omassa arjessaan.
Tarkka toteutustapa sovitaan organisaation tarpeiden ja osallistujamäärän perusteella.
1. Aloitus ja henkilökohtainen tilannekuva
Osallistuja tarkastelee hyvinvointinsa voimavaroja, kuormitustekijöitä ja muutostarpeita kartoituksen sekä valmentajan kanssa käytävän keskustelun avulla.
Tarkoituksena ei ole arvioida tai arvostella osallistujaa, vaan auttaa häntä ymmärtämään omaa tilannettaan aikaisempaa selkeämmin.
2. Henkilökohtainen muutostavoite
Osallistuja valitsee yhden tai kaksi asiaa, joihin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa juuri nyt.
Tavoite voi liittyä esimerkiksi:
- palautumiseen
- uneen
- työn rajaamiseen
- keskittymiseen
- liikuntaan
- ruokailurytmiin
- työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.
Tavoitteen tulee olla osallistujalle itselleen merkityksellinen, ei ulkopuolelta annettu.
3. Pieni käytännön kokeilu
Tavoite muutetaan konkreettiseksi arjen kokeiluksi.
Tarkoituksena ei ole aloittaa täydellistä elämäntaparemonttia, vaan löytää riittävän pieni ensimmäinen askel, joka on mahdollinen myös tavallisena työviikkona.
4. Seuranta ja esteiden ratkaiseminen
Seuraavissa tapaamisissa tarkastellaan, mitä kokeilussa tapahtui:
- mikä onnistui
- mikä vaikeutti toteutusta
- oliko tavoite realistinen
- tarvitseeko suunnitelmaa muuttaa
- tarvitaanko esihenkilön tai työyhteisön tukea.
Jos ensimmäinen suunnitelma ei toimi, sitä ei tulkita epäonnistumiseksi. Suunnitelmaa mukautetaan osallistujan tilanteeseen paremmin sopivaksi.
5. Muutoksen vahvistaminen
Ohjelman lopussa osallistujalla on:
- käytännössä kokeiltu toimintatapa
- ymmärrys siitä, mikä tukee tai estää muutosta
- suunnitelma toimintatavan jatkamisesta
- keinoja toimia myös kiireisempinä ja kuormittavampina viikkoina.
PDF, 1 sivu. Lataaminen ei edellytä yhteystietojen jättämistä.
Mitä osallistuja saa?
Jokainen osallistuja saa:
- henkilökohtaisen tilannekuvan omasta hyvinvoinnistaan
- luottamukselliset keskustelut valmentajan kanssa
- yhden tai kaksi realistista muutostavoitetta
- konkreettisen kokeilusuunnitelman
- seurantaa ja tukea muutoksen toteuttamiseen
- henkilökohtaisen jatkosuunnitelman ohjelman päättyessä.
Ohjelman tarkoituksena ei ole määritellä, miten osallistujan pitäisi elää. Valmentajan tehtävänä on auttaa osallistujaa löytämään hänen omaan tilanteeseensa sopiva ratkaisu.
Mitä organisaatio saa?
Organisaatio saa:
- sovitulle osallistujaryhmälle toteutetun valmennusprosessin
- suunnitelman osallistujaviestintään ja ohjelman käynnistämiseen
- anonymisoidun yhteenvedon ryhmän voimavara- ja kuormitustekijöistä
- havaintoja siitä, missä tarvitaan yksilön omaa toimintaa ja missä työpaikan muutoksia
- käytännön suosituksia työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
- päätöstapaamisen johdon, HR tai muun sovitun vastuuryhmän kanssa
- tarvittaessa ehdotuksen esihenkilövalmennuksesta tai jatkotoimenpiteistä.
Työnantaja ei saa yksittäisten osallistujien vastauksia, henkilökohtaisia tavoitteita tai tietoa valmennuskeskusteluissa käsitellyistä asioista.
Ryhmätason yhteenveto toimitetaan vain silloin, kun osallistujamäärä mahdollistaa riittävän anonymiteetin.
Miten ohjelman vaikutuksia seurataan?
Ohjelman alussa määritellään yhdessä organisaation kanssa, mitä pilotilla halutaan saada aikaan.
Seurannassa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- osallistujien kokemaa hyötyä
- oman tilanteen ymmärtämisen lisääntymistä
- asetettujen muutosten toteutumista
- osallistujien kokemaa pystyvyyttä jatkaa muutosta
- yhteisiä kuormitus- ja voimavaratekijöitä
- tarvetta työpaikan käytäntöjen kehittämiseen.
Valmennuksen vaikuttavuutta voidaan lisäksi todentaa Hyvinvointinavigaattorin tai Aivohyvinvointinavigaattorin seurantakartoituksilla. Ohjelman alussa ja myöhemmin toteutettavien kartoitusten avulla voidaan tarkastella, millaisia muutoksia osallistujien hyvinvoinnissa, kuormituksessa, palautumisessa ja arjen toimintatavoissa on tapahtunut valmennuksen aikana.
Seurantakartoitukset auttavat tekemään muutoksen näkyväksi sekä osallistujalle että organisaatiolle. Osallistuja näkee oman kehityksensä, ja organisaatio saa anonymisoitua ryhmätason tietoa siitä, millä osa-alueilla kehitystä on tapahtunut ja missä tarvitaan vielä tukea tai työpaikan käytäntöjen kehittämistä.
Ohjelma ei lupaa automaattista sairauspoissaolojen vähenemistä tai nopeaa hyvinvointiloikkaa. Lyhyessä pilotissa luotettavampia tuloksia ovat osallistujien käytännössä toteuttamat muutokset, koettu hyöty, kartoituksissa havaittu kehitys sekä organisaatiolle syntyvä ymmärrys henkilöstön tarpeista.
Pitkäaikaisempia vaikutuksia voidaan arvioida myöhemmällä seurantakartoituksella, jatkokyselyllä tai sovitulla jatkomittauksella.
Kenelle ohjelma sopii?
Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -ohjelma sopii erityisesti organisaatioille, joissa:
- henkilöstön hyvinvoinnin tarpeet ovat keskenään erilaisia
- työ on henkisesti, kognitiivisesti tai fyysisesti kuormittavaa
- hyvinvointipalveluja on jo tarjolla, mutta niiden vaikutuksista ei ole varmuutta
- palautuminen, työn rajaaminen tai työn ja muun elämän yhteensovittaminen tuottavat haasteita
- henkilöstö kaipaa henkilökohtaisempaa tukea
- organisaatio haluaa yhdistää yksilöllisen valmennuksen ja työn käytäntöjen kehittämisen
- hyvinvointityöpajan jälkeen halutaan tukea muutoksen jatkumista käytännössä.
Ohjelma voidaan kohdentaa esimerkiksi tietylle tiimille, ammattiryhmälle, vuorotyötä tekeville, kuormittavassa muutostilanteessa oleville tai vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuville työntekijöille.
Osallistujien valinnasta ja ohjelman viestinnästä sovitaan aina yhdessä organisaation kanssa.
Oletko vertailemassa työhyvinvointipalveluja?
Pyydä Päättäjän muistilista ja tarkista 10 asiaa, jotka kannattaa selvittää ennen työhyvinvointiohjelman hankintaa.
Saat muistilistan sähköpostiisi. Samalla voit halutessasi tilata Wellbeing Factoryn ajankohtaisia sisältöjä.
Milloin ohjelma ei ole oikea ratkaisu?
Ohjelma ei korvaa:
- työterveyshuoltoa
- lääketieteellistä tutkimusta tai hoitoa
- psykoterapiaa
- ammatillista kuntoutusta
- lakisääteistä työkyvyn tukea
- vakavien työyhteisöongelmien selvittämistä.
Jos organisaation keskeinen ongelma on esimerkiksi akuutti työyhteisökonflikti, vakava johtamisongelma tai selvästi liian suuri työkuorma, tarvitaan henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi ensisijaisesti organisaatiotason toimenpiteitä.
Luottamuksellisuus ja vapaaehtoisuus
Osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Henkilökohtaiset keskustelut ovat luottamuksellisia. Työnantajalle ei kerrota:
- kuka on asettanut minkäkin tavoitteen
- mitä yksittäinen osallistuja on kertonut
- miten yksittäinen henkilö on vastannut kartoitukseen
- kuinka tietty henkilö on edennyt tavoitteessaan.
Organisaatiolle raportoidaan ainoastaan ennalta sovittuja ja riittävästi anonymisoituja ryhmätason havaintoja.
Toteutustavat
Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -Ohjelma voidaan toteuttaa:
- etävalmennuksena
- lähitapaamisina
- hybridimallina
- henkilökohtaisina 1–1-tapaamisina
- henkilökohtaista työskentelyä ja pienryhmätapaamisia yhdistävänä kokonaisuutena.
Toteutus suunnitellaan osallistujamäärän, työn luonteen, toimipaikkojen ja organisaation tavoitteiden perusteella.
Ennen ohjelman alkua sovitaan ainakin:
- osallistujaryhmä ja osallistujamäärä
- ohjelman tavoitteet
- tapaamisten muoto ja aikataulu
- osallistujaviestintä
- käytettävät kartoitukset
- raportoinnin sisältö
- johdon tai HR päätöstapaaminen
- mahdollinen jatkoseuranta.
Aloita rajatulla pilotilla
Ohjelmaa ei tarvitse ottaa heti käyttöön koko organisaatiossa.
Suositeltava ensimmäinen toteutus on noin 10–30 osallistujan pilotti. Rajattu pilotti auttaa arvioimaan:
- miten osallistujat kokevat valmennuksen
- millaisia muutoksia he saavat käytäntöön
- kuinka toteutus sopii organisaation arkeen
- millaisia yhteisiä kuormitus- ja voimavaratekijöitä nousee esille
- tarvitaanko jatkossa esihenkilövalmennusta tai työjärjestelyjen kehittämistä
- kannattaako ohjelmaa jatkaa tai laajentaa.
Pienemmästäkin toteutuksesta voidaan keskustella. Tällöin organisaatiolle annettavan ryhmätason raportoinnin laajuutta voidaan joutua rajaamaan osallistujien anonymiteetin turvaamiseksi.
Mistä ohjelman hinta muodostuu?
Ohjelman hinta määräytyy toteutettavan kokonaisuuden mukaan. Hintaan vaikuttavat erityisesti:
- osallistujamäärä
- henkilökohtaisten tapaamisten määrä
- yksilö- tai pienryhmätoteutus
- etä-, lähi- tai hybriditoteutus
- käytettävät kartoitukset
- raportoinnin laajuus
- mahdollinen esihenkilövalmennus
- jatkoseuranta.
Organisaatio ei hanki vain valmennustapaamisia, vaan suunnitellun ja seurattavan työhyvinvoinnin muutosprosessin. Kokonaisuuteen sisältyvät henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi lähtö- ja seurantakartoitukset, raportteihin perehtyminen, osallistujien muutosprosessien seuranta, ohjelman koordinointi sekä anonymisoitu organisaatioraportti ja päätöstapaaminen. Näin valmennuksen vaikutuksia voidaan arvioida sekä osallistujan että organisaation näkökulmasta.
Kartoituskeskustelun jälkeen organisaatio saa selkeän ehdotuksen ohjelman sisällöstä, aikataulusta ja kokonaishinnasta. Keskustelu ei sido ohjelman tilaamiseen.
Mitä työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -ohjelmalta voi realistisesti odottaa?
Ohjelma ei lupaa nopeaa hyvinvointiloikkaa tai automaattista sairauspoissaolojen vähenemistä.
Sen tavoitteena on, että osallistuja:
- ymmärtää omaa tilannettaan aikaisempaa paremmin
- löytää itselleen merkityksellisen muutoksen
- kokeilee sitä käytännössä
- saa tukea esteiden ratkaisemiseen
- rakentaa realistisen tavan jatkaa muutosta ohjelman jälkeen
Organisaatio saa puolestaan aikaisempaa selkeämmän kuvan siitä, missä tarvitaan yksilön omaa toimintaa, esihenkilön tukea tai organisaatiotason muutoksia.
Usein kysyttyä
Kyllä. Henkilökohtainen valmennus perustuu vapaaehtoisuuteen ja osallistujan omaan haluun tarkastella hyvinvointiaan.
Ei. Työnantaja saa vain sovitun anonymisoidun ryhmätason yhteenvedon silloin, kun osallistujamäärä mahdollistaa riittävän anonymiteetin.
Ohjelmassa on tavallisesti 4–5 tapaamista. Tapaamisten tarkka pituus ja aikataulu sovitaan toteutuksen yhteydessä. Tapaamisten välillä osallistuja kokeilee yhtä omaan arkeensa sopivaa muutosta. Erillisiä laajoja kotitehtäviä ei lähtökohtaisesti tarvita.
Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -ohjelman ydin on henkilökohtaisessa työskentelyssä. Kokonaisuuteen voidaan yhdistää myös yhteisiä aloitus-, teema- tai seurantatapaamisia. Sopiva malli valitaan osallistujamäärän ja tavoitteiden perusteella.
Osallistujat voivat ilmoittautua vapaaehtoisesti, tai ohjelma voidaan tarjota tietylle tiimille tai henkilöstöryhmälle. Valintaperusteiden tulee olla läpinäkyviä, tarkoituksenmukaisia ja osallistujia kunnioittavia.
Ei enempää kuin hän itse haluaa. Osallistuja päättää, mitä hän käsittelee valmennuksessa. Keskustelun tarkoituksena ei ole tehdä diagnooseja tai käsitellä asioita, jotka kuuluvat terveydenhuollon piiriin.
Tarvittaessa osallistujaa ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun sopivaan palveluun. Työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -valmennus ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota.
Ei. Ohjelma on ennaltaehkäisevää työhyvinvoinnin ja muutoksen valmennusta. Se voi täydentää työterveyshuollon palveluja, mutta ei korvaa niitä.
Kyllä, jos organisaatio niin haluaa ja roolit sovitaan selkeästi. Henkilökohtaisen valmennuksen luottamuksellisuudesta ei kuitenkaan tingitä.
Kyllä. Esihenkilövalmennus voidaan toteuttaa ohjelman rinnalla tai sen jälkeen anonymisoidusta yhteenvedosta nousevien teemojen pohjalta.
Kyllä. Etä- ja hybriditoteutukset mahdollistavat työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -ohjelman toteuttamisen myös hajautetussa organisaatiossa.
Keskustellaanko organisaationne tilanteesta?
Ensimmäisessä keskustelussa käymme läpi:
- millaisia työhyvinvoinnin haasteita tai tavoitteita organisaatiossanne on
- kenelle ohjelma voisi sopia
- millainen toteutus olisi käytännössä mahdollinen
- mitä pilotilla kannattaisi seurata
- onko tämä ohjelma juuri teille oikea ratkaisu.
Keskustelun jälkeen saatte tarvittaessa ehdotuksen työhyvinvoinnin valmennus yrityksille -pilotin sisällöstä, aikataulusta ja hinnasta.
PDF, 1 sivu. Lataaminen ei edellytä yhteystietojen jättämistä.
Aloitetaan yhteinen hyvinvointiprojekti.
Ole meihin yhteydessä, niin jutellaan tarkemmin siitä kuinka voimme auttaa sinun ja organisaatiosi hyvinvointia.
